Viestisi on lähetetty.
Käsittelemme pyyntösi ja otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.
Lomake on lähetetty onnistuneesti.
Lisätietoja on postilaatikossasi.
AI muuttuu lääketeollisuus, ja yksi merkittävimmistä vaikutusalueista on lääkkeiden löytämisprosessi. Käyttämällä kehittyneitä koneoppimisalgoritmeja, kuten muuntajamalleja ja graafisia neuroverkkoja, ja valtavia tietomääriä AI nopeuttaa uusien hoitojen löytämistä ja tehostaa koko kehitysprosessia.
Ennen lääkkeen suunnittelua meidän on määritettävä terapeuttinen kohde - tietty entsyymi, mutatoitunut geeni tai kriittinen signaalireitti. Analysoimalla laajamittaista biologista dataa, mukaan lukien seuraavan sukupolven sekvensoinnista (NGS) saatavat genomi- ja transkriptomitiedot, AI auttaa tunnistamaan parhaat terapiamahdollisuudet ja paljastamaan monimutkaisia kuvioita ja yhteyksiä, jotka perinteiset menetelmät saattavat jäädä huomaamatta. Tämä johtaa uusien kohteiden ja innovatiivisten hoitojen löytämiseen.
AI optimoi prekliinistä tutkimusta, louhimalla tietoja in vitro- ja in vivo -tutkimuksista yhdisteen tehon ja toksisuuden ennustamiseksi. Menetelmä auttaa tutkijoita tekemään älykkäitä valintoja siitä, mitä yhdisteitä tutkitaan, ja säästää näin sekä aikaa että resursseja. Lisäksi AI voi optimoida koesuunnittelua, kun lääkekandidaatteja valitaan jatkokehitystä varten prekliinisesti.
AI muuttaa lääkesuunnittelua luomalla uusia molekyylirakenteita, jotka on optimoitu tehokkuuden ja turvallisuuden kannalta. AI-algoritmit tunnistavat lupaavia ehdokkaita ja tutkivat kemiallista tilaa perinteisten menetelmien rajoitukset ylittävällä tavalla analysoimalla olemassa olevien yhdisteiden ja niiden kohdevuorovaikutusten massiivisia tietokokonaisuuksia. Tämä nopeuttaa sellaisten innovatiivisten hoitomuotojen löytämistä, joilla on potentiaalia vastata tyydyttämättömiin lääketieteellisiin tarpeisiin.
AI:n avulla tapahtuva ennakoiva mallintaminen ja simulointi tarkentaa lääkkeiden suunnittelua jäljittelemällä monimutkaisten biologisten järjestelmien käyttäytymistä. Tämä in silico -lähestymistapa ennustaa lääkkeen suorituskykyä eri vaiheissa imeytymisestä ja jakautumisesta aineenvaihduntaan ja erittymiseen: näin tutkijat voivat helposti tunnistaa lääkeaihioita, joilla on haluttuja ominaisuuksia, ennen kalliita kokeellisia testejä. Tämä parantaa merkittävästi kliinisen menestyksen mahdollisuuksia.
AI:llä on yhä tärkeämpi rooli kliinisissä tutkimuksissa. Sitä käytetään aiempien tutkimusten tietojen analysointiin, mallien tunnistamiseen ja mahdollisten ongelmien ennustamiseen. Tämä auttaa tutkijoita suunnittelemaan parempia tutkimuksia, löytämään oikeat potilaat ja lisäämään onnistuneen lopputuloksen mahdollisuuksia samalla kun kustannuksia ja aikatauluja vähennetään. AI voi myös auttaa heitä löytämään ja rekrytoimaan helposti potilaita kliinisiin tutkimuksiin. Se voi sovittaa potilaat tutkimuksiin heidän erityispiirteidensä ja tutkimuskriteerien perusteella.
Henkilökohtaisen lääketieteen edistymistä tukee AI:n kyky analysoida suuria määriä potilaiden genomitietoja ja sairaushistoriaa yksilöllisten biomarkkereiden tunnistamiseksi ja kohdennettujen hoitojen kehittämiseksi. Lisäksi AI analysoi todellista näyttöä ja markkinoille tulon jälkeistä seurantaa koskevia tietoja mahdollisten turvallisuusongelmien tunnistamiseksi ja hoitotulosten parantamiseksi todellisissa olosuhteissa.
Ennen lääkkeen suunnittelua meidän on määritettävä terapeuttinen kohde - tietty entsyymi, mutatoitunut geeni tai kriittinen signaalireitti. Analysoimalla laajamittaista biologista dataa, mukaan lukien seuraavan sukupolven sekvensoinnista (NGS) saatavat genomi- ja transkriptomitiedot, AI auttaa tunnistamaan parhaat terapiamahdollisuudet ja paljastamaan monimutkaisia kuvioita ja yhteyksiä, jotka perinteiset menetelmät saattavat jäädä huomaamatta. Tämä johtaa uusien kohteiden ja innovatiivisten hoitojen löytämiseen.
AI optimoi prekliinistä tutkimusta, louhimalla tietoja in vitro- ja in vivo -tutkimuksista yhdisteen tehon ja toksisuuden ennustamiseksi. Menetelmä auttaa tutkijoita tekemään älykkäitä valintoja siitä, mitä yhdisteitä tutkitaan, ja säästää näin sekä aikaa että resursseja. Lisäksi AI voi optimoida koesuunnittelua, kun lääkekandidaatteja valitaan jatkokehitystä varten prekliinisesti.
AI muuttaa lääkesuunnittelua luomalla uusia molekyylirakenteita, jotka on optimoitu tehokkuuden ja turvallisuuden kannalta. AI-algoritmit tunnistavat lupaavia ehdokkaita ja tutkivat kemiallista tilaa perinteisten menetelmien rajoitukset ylittävällä tavalla analysoimalla olemassa olevien yhdisteiden ja niiden kohdevuorovaikutusten massiivisia tietokokonaisuuksia. Tämä nopeuttaa sellaisten innovatiivisten hoitomuotojen löytämistä, joilla on potentiaalia vastata tyydyttämättömiin lääketieteellisiin tarpeisiin.
AI:n avulla tapahtuva ennakoiva mallintaminen ja simulointi tarkentaa lääkkeiden suunnittelua jäljittelemällä monimutkaisten biologisten järjestelmien käyttäytymistä. Tämä in silico -lähestymistapa ennustaa lääkkeen suorituskykyä eri vaiheissa imeytymisestä ja jakautumisesta aineenvaihduntaan ja erittymiseen: näin tutkijat voivat helposti tunnistaa lääkeaihioita, joilla on haluttuja ominaisuuksia, ennen kalliita kokeellisia testejä. Tämä parantaa merkittävästi kliinisen menestyksen mahdollisuuksia.
AI:llä on yhä tärkeämpi rooli kliinisissä tutkimuksissa. Sitä käytetään aiempien tutkimusten tietojen analysointiin, mallien tunnistamiseen ja mahdollisten ongelmien ennustamiseen. Tämä auttaa tutkijoita suunnittelemaan parempia tutkimuksia, löytämään oikeat potilaat ja lisäämään onnistuneen lopputuloksen mahdollisuuksia samalla kun kustannuksia ja aikatauluja vähennetään. AI voi myös auttaa heitä löytämään ja rekrytoimaan helposti potilaita kliinisiin tutkimuksiin. Se voi sovittaa potilaat tutkimuksiin heidän erityispiirteidensä ja tutkimuskriteerien perusteella.
Henkilökohtaisen lääketieteen edistymistä tukee AI:n kyky analysoida suuria määriä potilaiden genomitietoja ja sairaushistoriaa yksilöllisten biomarkkereiden tunnistamiseksi ja kohdennettujen hoitojen kehittämiseksi. Lisäksi AI analysoi todellista näyttöä ja markkinoille tulon jälkeistä seurantaa koskevia tietoja mahdollisten turvallisuusongelmien tunnistamiseksi ja hoitotulosten parantamiseksi todellisissa olosuhteissa.
Multiomiikka-datan analysointi
Kliinisten tietojen analysointi
Tieteellisen tutkimustiedon analysointi
De novo -lääkkeiden suunnittelu
ML + molekyylidynamiikka
ML + molekyylien telakointi
ML + farmakokineettinen mallintaminen
Osuman tunnistaminen
Potilaan stratifiointi
Tiedonlouhinta
Lääkkeen optimointi
Paranna AI:hen perustuvaa lääketutkimusta Innowise:llä.
AI on lääketeollisuuden täydellinen muutosvoima: se tarjoaa monia etuja, jotka tekevät lääkkeiden löytämis- ja kehitysprosessista sujuvamman ja tehokkaamman.
Laajojen tietokokonaisuuksien nopean analysoinnin ansiosta ML-algoritmit nopeuttavat jokaista vaihetta kohteiden tunnistamisesta ja johtolankojen optimoinnista kliinisten tutkimusten suunnitteluun ja lääkkeiden uudelleenkäytön suunnitteluun. Perinteisiin menetelmiin verrattuna tämä nopeutettu tahti lyhentää merkittävästi kehitysaikatauluja ja vähentää kustannuksia.
Oikein koulutetut AI-mallit pystyvät ennustamaan kriittisiä ominaisuuksia, kuten kohteen sitoutumisaffiniteettia, farmakokineettisiä/farmakodynaamisia profiileja ja ADMET-ominaisuuksia, ja auttavat siten tutkijoita suunnittelemaan tehokkaampia lääkkeitä. Tämä AI-pohjainen lähestymistapa optimoi lääkeaihioita, jotta ne sitoutuisivat paremmin kohteeseen, vähentäisivät toksisuutta ja lopulta parantaisivat potilaiden hoitotuloksia.
AI-mallit auttavat myös optimoimaan kliinisten lääketutkimusten suunnittelua tunnistamalla ihanteelliset potilaskohortit ennakoivien biomarkkereiden avulla ja tarkentamalla tutkimuspöytäkirjoja tehokkuuden parantamiseksi. Tämä kohdennettu lähestymistapa lisää onnistuneiden tutkimustulosten todennäköisyyttä ja nopeuttaa elämää muuttavien lääkkeiden toimittamista potilaille.
AI lisää merkittävästi lääkekehityksen ennustuskykyä ja auttaa tutkijoita ennustamaan lääkkeiden käyttäytymistä, tehoa ja turvallisuusprofiileja. Käyttämällä erilaisia tekniikoita AI tunnistaa lupaavat ehdokkaat ja mahdolliset vastuutekijät varhaisessa vaiheessa ja nopeuttaa kehitysaikatauluja.
AI-algoritmit analysoivat suuria tietokokonaisuuksia ja tunnistavat uusia terapeuttisia sovelluksia olemassa oleville lääkkeille. Tämä lääkkeiden uudelleenkäytön strategia nopeuttaa lääkekehityksen aikataulua, koska näillä lääkkeillä on jo vakiintuneet turvallisuusprofiilit ja kliiniset tiedot, mikä vähentää tarvetta laajoihin ja kalliisiin de novo -tutkimuksiin.
AI analysoi potilaskohtaisia tietoja, mukaan lukien geneettiset ja molekyyliprofiilit, jotta hoitoja voidaan räätälöidä optimaalisen tehon saavuttamiseksi. AI voi esimerkiksi ennustaa yksilön vasteen tietylle kemoterapiaohjelmalle kasvaimen geneettisen rakenteen perusteella, jotta onkologit voivat valita tehokkaimman hoidon ja minimoida haittavaikutukset. Tämä yksilöllinen lähestymistapa maksimoi yksittäisen potilaan hyödyn.
AI automatisoi laajojen yhdistekirjastojen korkean läpimenon seulonnan lupaavien lääkeaihioiden tunnistamiseksi perinteisiä menetelmiä tehokkaammin. Analysoimalla molekyylirakenteita ja ennustamalla niiden vuorovaikutusta kohdeproteiinien kanssa AI voi priorisoida yhdisteet, joilla on suurin todennäköisyys menestyä, mikä vähentää merkittävästi lääkekehityksen alkuvaiheeseen liittyvää aikaa ja kustannuksia.
AI-algoritmit analysoivat ainesosien vuorovaikutusta ja niiden vaikutusta stabiilisuuteen, liukoisuuteen ja biologiseen hyötyosuuteen ja ennustavat optimaalisia lääkemuotoja. AI voi esimerkiksi mallintaa, miten eri apuaineet vaikuttavat lääkkeen liukenemisnopeuteen ja imeytymiseen ruoansulatuskanavassa, mikä parantaa lääkkeen tehoa, helpottaa lääkkeen antamista (esim. suun kautta suonensisäisen sijaan) ja parantaa potilaiden lääkekelpoisuutta.
AI:n käyttämä analytiikka tunnistaa ihanteelliset ehdokkaat kliinisiin tutkimuksiin potilastietojen kattavan analyysin perusteella, mukaan lukien sairaushistoria, demografiset tiedot ja geneettiset tiedot. Se tunnistaa potilaat, jotka todennäköisimmin reagoivat positiivisesti hoitoon. Tämä kohdennettu rekrytointistrategia parantaa tutkimusten tehokkuutta, lisää onnistumisprosenttia ja viime kädessä nopeuttaa uusien hoitojen toimittamista potilaille.
Laajojen tietokokonaisuuksien nopean analysoinnin ansiosta ML-algoritmit nopeuttavat jokaista vaihetta kohteiden tunnistamisesta ja johtolankojen optimoinnista kliinisten tutkimusten suunnitteluun ja lääkkeiden uudelleenkäytön suunnitteluun. Perinteisiin menetelmiin verrattuna tämä nopeutettu tahti lyhentää merkittävästi kehitysaikatauluja ja vähentää kustannuksia.
Oikein koulutetut AI-mallit pystyvät ennustamaan kriittisiä ominaisuuksia, kuten kohteen sitoutumisaffiniteettia, farmakokineettisiä/farmakodynaamisia profiileja ja ADMET-ominaisuuksia, ja auttavat siten tutkijoita suunnittelemaan tehokkaampia lääkkeitä. Tämä AI-pohjainen lähestymistapa optimoi lääkeaihioita, jotta ne sitoutuisivat paremmin kohteeseen, vähentäisivät toksisuutta ja lopulta parantaisivat potilaiden hoitotuloksia.
AI-mallit auttavat myös optimoimaan kliinisten lääketutkimusten suunnittelua tunnistamalla ihanteelliset potilaskohortit ennakoivien biomarkkereiden avulla ja tarkentamalla tutkimuspöytäkirjoja tehokkuuden parantamiseksi. Tämä kohdennettu lähestymistapa lisää onnistuneiden tutkimustulosten todennäköisyyttä ja nopeuttaa elämää muuttavien lääkkeiden toimittamista potilaille.
AI lisää merkittävästi lääkekehityksen ennustuskykyä ja auttaa tutkijoita ennustamaan lääkkeiden käyttäytymistä, tehoa ja turvallisuusprofiileja. Käyttämällä erilaisia tekniikoita AI tunnistaa lupaavat ehdokkaat ja mahdolliset vastuutekijät varhaisessa vaiheessa ja nopeuttaa kehitysaikatauluja.
AI-algoritmit analysoivat suuria tietokokonaisuuksia ja tunnistavat uusia terapeuttisia sovelluksia olemassa oleville lääkkeille. Tämä lääkkeiden uudelleenkäytön strategia nopeuttaa lääkekehityksen aikataulua, koska näillä lääkkeillä on jo vakiintuneet turvallisuusprofiilit ja kliiniset tiedot, mikä vähentää tarvetta laajoihin ja kalliisiin de novo -tutkimuksiin.
AI analysoi potilaskohtaisia tietoja, mukaan lukien geneettiset ja molekyyliprofiilit, jotta hoitoja voidaan räätälöidä optimaalisen tehon saavuttamiseksi. AI voi esimerkiksi ennustaa yksilön vasteen tietylle kemoterapiaohjelmalle kasvaimen geneettisen rakenteen perusteella, jotta onkologit voivat valita tehokkaimman hoidon ja minimoida haittavaikutukset. Tämä yksilöllinen lähestymistapa maksimoi yksittäisen potilaan hyödyn.
AI automatisoi laajojen yhdistekirjastojen korkean läpimenon seulonnan lupaavien lääkeaihioiden tunnistamiseksi perinteisiä menetelmiä tehokkaammin. Analysoimalla molekyylirakenteita ja ennustamalla niiden vuorovaikutusta kohdeproteiinien kanssa AI voi priorisoida yhdisteet, joilla on suurin todennäköisyys menestyä, mikä vähentää merkittävästi lääkekehityksen alkuvaiheeseen liittyvää aikaa ja kustannuksia.
AI-algoritmit analysoivat ainesosien vuorovaikutusta ja niiden vaikutusta stabiilisuuteen, liukoisuuteen ja biologiseen hyötyosuuteen ja ennustavat optimaalisia lääkemuotoja. AI voi esimerkiksi mallintaa, miten eri apuaineet vaikuttavat lääkkeen liukenemisnopeuteen ja imeytymiseen ruoansulatuskanavassa, mikä parantaa lääkkeen tehoa, helpottaa lääkkeen antamista (esim. suun kautta suonensisäisen sijaan) ja parantaa potilaiden lääkekelpoisuutta.
AI:n käyttämä analytiikka tunnistaa ihanteelliset ehdokkaat kliinisiin tutkimuksiin potilastietojen kattavan analyysin perusteella, mukaan lukien sairaushistoria, demografiset tiedot ja geneettiset tiedot. Se tunnistaa potilaat, jotka todennäköisimmin reagoivat positiivisesti hoitoon. Tämä kohdennettu rekrytointistrategia parantaa tutkimusten tehokkuutta, lisää onnistumisprosenttia ja viime kädessä nopeuttaa uusien hoitojen toimittamista potilaille.
Kehitimme koneoppimismallin, jolla ennustetaan proteiiniin X kohdistuvien uusien pienimolekyylisten inhibiittoreiden vesiliukoisuutta. Kokeellisesti määritettyjen liukoisuustietojen avulla koulutimme räätälöidyn ML-putken, jossa hyödynnettiin molekyylien kuvaajia. Malli saavutti ulkoisessa validoinnissa 0,70:n R-kvartiilin, mikä tekee siitä arvokkaan työkalun virtuaalikirjastojen seulontaan ja synteesiin tarkoitettujen yhdisteiden priorisointiin.
Kehitimme koneoppimismallin, jolla ennustetaan proteiiniin X kohdistuvien uusien pienimolekyylisten inhibiittoreiden vesiliukoisuutta. Kokeellisesti määritettyjen liukoisuustietojen avulla koulutimme räätälöidyn ML-putken, jossa hyödynnettiin molekyylien kuvaajia. Malli saavutti ulkoisessa validoinnissa 0,70:n R-kvartiilin, mikä tekee siitä arvokkaan työkalun virtuaalikirjastojen seulontaan ja synteesiin tarkoitettujen yhdisteiden priorisointiin.
Kehityksen aikana viisinkertainen ristiinvalidointi tuotti keskimääräiseksi R-kertoimeksi 0,75. Vaikka tämä malli ei korvaa kokeellisia mittauksia, se auttaa nopeuttamaan johtavien aineiden optimointiprosessia mahdollistamalla yhdistekirjastojen nopean virtuaalisen seulonnan ennen synteesiä ja testausta.
Paransimme GastroPlus PBPK -mallissa maksan puhdistuman ennusteita käyttämällä hybridi-koneoppimismenetelmää. Yhdistämällä LightGBM- ja D-MPNN-grafiohermoverkkoja mallimme saavutti ristiinvalidoinnissa R-kertoimen 0,82. Integrointi vähensi keskimääräistä taittovirhettä 2,5:stä 2,0:een verrattuna perinteisiin in vitro -skaalausmenetelmiin, mikä mahdollistaa luotettavammat lääkealtistusennusteet.
Paransimme GastroPlus PBPK -mallissa maksan puhdistuman ennusteita käyttämällä hybridi-koneoppimismenetelmää. Yhdistämällä LightGBM- ja D-MPNN-grafiohermoverkkoja mallimme saavutti ristiinvalidoinnissa R-kertoimen 0,82. Integrointi vähensi keskimääräistä taittovirhettä 2,5:stä 2,0:een verrattuna perinteisiin in vitro -skaalausmenetelmiin, mikä mahdollistaa luotettavammat lääkealtistusennusteet.
Tutkimuksessa käytettiin 150 yhdisteen kemiallista rakennetta ja in vitro hepatosyyttien stabiilisuustietoja. Kehitimme räätälöidyn prosessiputken, joka sisälsi Gradient Boosting Machine -mallin, jossa oli LightGBM ja Directed Message Passing Neural Network -arkkitehtuuri. Parantunut tarkkuus tuki suoraan paremmin informoitua annosvalintaa prekliinisiä tutkimuksia varten.
Ennen lääkkeen suunnittelua meidän on määritettävä terapeuttinen kohde - olipa se sitten tietty entsyymi, mutatoitunut geeni tai kriittinen signaalireitti. Analysoimalla laajamittaista biologista tietoa, mukaan lukien seuraavan sukupolven sekvensoinnista (NGS) saatavat genomi- ja transkriptomitiedot, AI auttaa tunnistamaan parhaat terapeuttiset kohdentamismahdollisuudet. Kehittyneet koneoppimisalgoritmit, kuten graafiset neuroverkot ja siirto-oppiminen.
Loimme Twitter-seurantajärjestelmän, jonka avulla voidaan havaita lääkkeen Y haittavaikutukset. Käyttämällä NLP:tä ja mukautettua koneoppimisluokittelijaa saavutimme 5 000 annotoidun twiitin F1-tuloksen 0,78. Järjestelmä tunnisti onnistuneesti useita potentiaalisia lääketurvallisuussignaaleja kolmen kuukauden aikana ja toimi varhaisvaroitusjärjestelmänä, joka täydentää perinteistä lääketurvatoimintaa.
Järjestelmä käytti nimettyjen entiteettien tunnistusta ja tunneanalyysiä suodattaakseen relevantteja twiittejä. Luokittelijamme koulutettiin erityisesti erottamaan aidot ADR-maininnat yleisistä lääkekeskusteluista. Tunnistetut signaalit välitettiin lääketurvatiimille jatkotutkimusta ja -käsittelyä varten, mikä tehosti perinteisiä turvallisuusseurantamenetelmiä.
Jaa:
Viestisi on lähetetty.
Käsittelemme pyyntösi ja otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.
Rekisteröitymällä hyväksyt Tietosuojakäytäntö, mukaan lukien evästeiden käyttö ja henkilötietojesi siirto.